Kirjan nimi: Sofian maailma

Kirjailija: Jostein Gaarder

Kustantaja: Tam Tam

Sivumäärä: 608 sivua

Ihan ensiksi täytyy sanoa, että Sofian maailma ei todellakaan muistuttanut mitään ennen lukemaani. Se ei sivumääränsäkään vuoksi ole mikään nopeasti lukaistava kirja, ja kulutin sen lukemiseen muutenkin paljon enemmän kuin yleensä eli pari kuukautta aikaa. Välissä tuli luettua kaikenlaista muuta, ja pitihän kirjan esittämiä asioita välillä pureskella ennen kuin jatkoi. Lopulta sain vähän aikaa sitten kahlattua sen läpi. Saanko esitellä arvosteluni (lue: ylistyspuheeni) siitä.

Sofia Amundsen on viisitoista vuotta täyttävä tavallinen norjalaistyttö. Hän alkaa saada postilaatikkoonsa outoja kirjeitä, joissa kerrotaan filosofian historiasta aina antiikin Kreikasta alkaen. Pian Sofia tutustuu salaperäiseen filosofi Alberto Knoxiin ja tämän koiraan Hermeeseen. Mutta kuka ihmeessä on Hilde Moller Knag?

Kun on lukenut pari ensimmäistä sivua, Sofian maailma tempaa mukaansa. Se on kirja, jota on todella vaikea määritellä: onko tämä nuortenkirjallisuutta, maagista realismia, satua… vai onko tämä ylipäänsä romaani vai tietokirja filosofiasta? Kuka tietää. Kirjan asiasisältö on filosofinen opetus, joka on esitetty mukavalla tavalla Sofian ja Alberton keskustelun kautta. Tämä ei tee tarinasta liian raskasta vaan tuo siihen raikkautta. Siinä samassa ehditään sivuta niin uskontoja, psykoanalyysiä kuin evoluutioteoriaakin, ja kaikki tämä onnistuneesti samassa paketissa. Kenenkään näkemyksiä ei tuomita, vaan Sokrates ja Nietsche kulkevat käsi kädessä rinnakkain. Sofian maailma esittää lukijalleen samat kysymykset, jotka päähenkilö saa paperilapuilla postissa: kuka sinä olet? Mistä maailma on peräisin? Sofian maailma saa lukijansa ajattelemaan. Voi pyhä jysäys, tuliko selväksi, että se on hengästyttävän hyvä kirja?

Alun jälkeen tarjottimelle isketään vielä satuelementtejä, mutta ne eivät riko kokonaisuutta vaan täydentävät sitä. Alberton mökin ovella saattaakin seisoa Nooa arkkeineen tai Ihmemaan Liisa. Lopulta tullaan kohtaan, jossa ei tiedä enää kukaan, mikä on totta ja mikä ei. Lukija ei voi kuin käännellä sivuja ja pysytellä mukana. Kun kirja lähenee loppuaan, sen toivoo vielä jatkuvan, ja kun se loppuu, sen haluaa aloittaa alusta uudestaan. Sellainen Sofian maailma on: se pitäisi luultavasti lukea moneen kertaan, jotta siitä saisi kaiken irti. Kirja ei päästä lukijaansa helpolla.

Niin kuin Mika Waltari on nerokkaasti todennut (jotenkin näin se meni), ajanvieteromaani vapauttaa lukijansa ajattelemasta. Oikea romaani pakottaa heidät ajattelemaan.

Sofian maailma oli vuonna 1995 maailmanlaajuisesti eniten myynyt kaunokirjallinen teos. Sitä on käännetty yli 50 kielelle, siitä on tehty elokuva, musikaali, CD-ROM… Se on yksi parhaista romaaneista, joita olen koskaan lukenut ja todella ansainnut paikkansa kirjahyllyn klassikkona.